Liikkuminen on hyvin usein sosiaalinen tapahtuma ja se tuo kehollemme monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Liikunnan hyötyjä on pystytty tieteellisesti todistamaan ja niistä on ollut tietoa jo pitkään. Liikunnan hyödyt ovat kiistattomia, mutta silti liikunnan aloittaminen voi olla hyvin haastavaa. Liikunnan aloittamisen tärkeys korostuu erityisesti silloin jos ihminen kokee stressiä, masennusta, huonoa yleisvointia tai ihan vain yksinäisyyttä. Liikunnan avulla on mahdollista parantaa useita erilaisia ongelmia niin fyysisesti kuin psyykkisesti.
Liikunta kuuluu kaikille ja me tahdomme tuoda esille sen kaikki hyödyt ja kertoa miksi liikunta kannattaa aloittaa. Paneudumme tässä artikkelissa useisiin liikunta-aiheisiin kysymyksiin, jotka kertovat tarkemmin liikunnan hyötyjen ja aloittamisen tärkeydestä. Liikuntaa on hyvin helppoa toteuttaa, eikä siihen tarvitse kuluttaa rahaa yhtään mikäli niin ei halua. Liikuntalajeja löytyy myös varmasti aivan jokaiselle, kun vaan etsii ja testaa itselleen sopivaa liikuntamuotoa.
Liikunnan hyödyt
Liikunnan hyödyt ovat luultavasti vielä kattavammat mitä tieteelliset tutkimukset ovat kertoneet. Erityisesti psyykkisellä puolella liikunnan ilon tuoma vaikutus koko kehoon on hyvin kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunnan fyysiset hyödyt ovat helpommin mitattavissa ja niitä löytyy hyvin paljon.
Liikunnan fyysiset hyödyt
Liikkuessa syke nousee vääjäämättä ja hengitys tehostuu, jolloin hapenottokyky paranee. Liikunta edistää aineenvaihduntaa, joka vaikuttaa positiivisesti myös rasva-, sokeri ja insuliiniaineenvaihduntaan. Liikunta on auttava tekijä siis mm. diabetekseen. Liikunnan yleisimmät fyysiset hyödyt ovat voiman ja tasapainon kohentuminen, jolloin koordinaatio paranee. Samalla koko kehon asento eli ryhti nousee ja keho voi paremmin. Ryhti vaikuttaa myös hengitystä, sillä keuhkojen kapasiteetti paranee. Hyvän hapenottokyvyn avulla vireystila ja keskittymiskyky paranevat koko päiväksi. Kokonaisvaltaisesti kehon koko toimintakyky paranee, jolloin liikkuminen ja koko olotila paranee. Tällä on suoria vaikutuksia myös psyykkiseen hyvinvointiin.
Psyykkiset hyödyt
Liikunnan psyykkiset hyödyt on helppoa huomata parantuneesta fyysisestä olosta. Sillä hyväryhti ja hapenottokyky tekevät olosta ja mielestä heti virkeämmän. Liikunnalla on myös paljon muita psyykkisiä vaikutuksia, sillä liikunta auttaa poistamaan masennusta, ahdistusta ja stressiä. Liikunta auttaa myös paniikkihäiriöissä ja mm. päihdeongelmien fyysisissä oireissa. Liikunta virkistää ja auttaa kääntämään ajatukset pois negatiivisista tunteista ja tunnetiloista. Liikunta onkin varmasti hyvin tärkeä palanen psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Liikunta sosiaalisena tapahtumana auttaa myös kokemaan yhteenkuuluvuutta ja vähentää yksinäisyyden tunteita. Sosiaaliset tapahtumat ovat hyvin tärkeä osa ihmisen psyykkistä olemusta. Jo 30 minuuttia kevyttä liikuntaa päivässä antaa huomattavia terveydellisiä hyötyjä.
Liikunnan aloittaminen
Liikunnan aloittaminen on hyvin usein se liikunnan haastavin osuus. Mistä löytää oman liikuntamuodon tai kaverit yhdessä liikkumaan? Liikunnan aloittamisessa kaikista tärkeintä on hypätä ennakkoluulottomasti testaamaan ja kokeilemaan erilaisia mahdollisuuksia. Liikunta on helpointa aloittaa kävelystä ja Suomen upean luonnon nauttimisesta. Tämän lisäksi kesäisin voi käydä uimassa ja pyöräilemässä, joista voi jo löytyä hyvin miellyttävä harrastus. Talvisin hiihto ja luistelu ovat yksiä suosituimpia liikuntamuotoja. Vuoden ympäri voi harrastaa vaikka salilla käyntiä tai vaikkapa tanssia. Liikunnan aloittamiseen ja motivaatioon voi auttaa myös uudet treenivälineet, kuten uudet ulkoilivaatteet tai vaikkapa kävelysauvat.
- Lue myös: Kävelysauvoista lisätehoa kävelyyn!
- Lue myös: Aloittelijan juoksuohjelma – näin kehityt varmasti
- Lue myös: Aloittelijan treeniohjelma ja liikunnan aloittaminen
Liikuntamuotoja löytyy varmasti aivan jokaiselle, tärkeintä onkin lähteä rohkeasti testaamaan uusia lajeja ja hyvin nopeasti näistä harrastuksista löytyy myös uusia ystäviä. Uusien ystävien kanssa liikkuminen on entistäkin hauskempaa ja sosiaalinen kanssakäyminen tuo liikunnan hyötyjä entistä paremmin esille. Liikunnan aloittamisessa korostuu rohkeus ja ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan. Mikäli uusi laji ei tunnu omalta, niin silloin vain kohti uusia mahdollisuuksia. Liikuntaa pystyy myös testaamaan oman kaveripiirin avulla. Kutsu itsesi ystävän harrastukseen kerran mukaan, jonka jälkeen tästä voikin tulla yhteinen liikuntaharrastus!
Liikunnan merkitys
Liikunnan merkitys omassa hyvinvoinnissa on hyvin suuri, mutta myös sosiaalisen yhteisön kannalta vuorovaikutukset ihmisten välillä ovat yhteiskunnan kantavia voimia. Liikunnan merkitys korostuu, mikäli oman hyvinvoinnin kanssa on haasteita tai kokee esimerkiksi yksinäisyyttä. On tärkeää luoda ihmissuhteita myös muun kuin työn tai perheen ympärille. Totta kai liikuntaa voi ja on suotavaa harrastaa sekä perheen että työporukan kesken, mutta uudet ystävät liikunnan parissa voivat tuoda uutta intoa liikkumiseen ja hyvinvointiin ylipäätään. Liikunnan merkitys uusien ihmissuhteiden luomiseen onkin hyvin merkittävää.
Liikunnan sosiaaliset vaikutukset
Liikunnan sosiaaliset vaikutukset ovat hyvin merkittäviä, sillä liikunnan kautta saa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uusia ystävyyssuhteita. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on hyvin olennainen osa hyvinvointia. Liikunnan kautta on mahdollista löytää hyviä loppuelämän kestäviä ihmissuhteita. Liikunta voi auttaa tunteiden käsittelyyn sekä minäkuvan ja identiteetin kehittämiseen sosiaalisten tilanteiden avulla. Ihmissuhteet voivat olla isona motivaationa liikunnasta kiinnostumiseen ja sen jatkamiseen. Toisaalta liikunta voi myös olla mahtava keino olla omassa rauhassa ihmissuhteista, mikäli arki on jo täynnä ihmiskontakteja. Tärkeintä on löytää liikunnasta itselle sopiva tapa löytää omaa aikaa, joko yksin tai yhdessä.
Liikunnan ilon löytäminen
Liikunnan ilon löytäminen on hyvin tärkeää liikkumisen jatkuvuuden kannalta. Ilon löytymiseen tai sen puutteeseen voi vaikuttaa liikuntamuodot sekä kaverit joiden kanssa liikut. Myös ympäristö voi vaikuttaa siihen, miten liikunta koetaan. Sopivan liikuntamuodon löytyminen on aina tärkeää, jotta motivaatio ja ilo liikkumiseen säilyvät pitkään. Onkin tärkeää testata useita liikuntamuotoja ja mahdollisesti vaihtaa sitä aika ajoin. Ole siis rohkea ja ennakkoluuloton, aina voi palata vanhaan ja tuttuun lajiin.
Liikuntasuhteet ovat myös tärkeää pitää itselle sopivina. Välttämättä päivittäin nähtävä työporukka ei ole paras mahdollinen liikuntayhteisö itselle, toisaalta tästä seurasta voi nauttia hyvin paljon ja siinä pääsee toteuttamaan itseään. On siis tärkeää tunnistaa minkälaisessa yhteisössä haluaa liikkua ja miten se tuo sinulle iloa. Joskus uusi liikuntamuoto ja uudet liikuntakaverit voivat tuoda aivan uudenlaista iloa liikkumiseen. Kannattaa myös huomioida ympäristö, sillä esimerkiksi kävely kaupungin vilskeessä ei suurimmalle osalle ole yhtä mielekästä kuin vaikkapa metsän siimeksessä tai järven rantareitillä. Löydä siis oma liikunnan ilosi erilaisista liikuntamuodoista, liikuntasuhteista ja liikuntaympäristöistä.
Lasten liikunta
Lasten liikunta eroaa hieman aikuisten liikunnasta erityisesti psyykkisellä puolella. Lapsille on hyvin tärkeää päästä liikkumaan ja kokemaan muiden kanssa, jotta he kokevat hyväksytyksi tulemista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liikunnan parissa lapset pääsevät ryhmään ja saavat ystävyyssuhteita, jotka ovat tärkeitä oman minäkuvan ja itsetunnon kehittämisessä. Ryhmän tai toiminnan ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa negatiivisesti lapsen ja nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen. Liikunnalla onkin suuri vaikutus lapsen kehittymisessä ja hyvinvoinnissa.
Liikkuessa lapsi pääsee kokemaan toimimista ryhmässä, jolloin hän oppii erilaisia ryhmätaitoja tunnustellen samalla omia tuntemuksiaan suhteessa hänen ystäviin. Positiiviset kokemukset ja onnistumiset parantavat lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa, jolloin lapsi voi paremmin. Liikunta auttaa myös voimaan fyysisesti ja psyykkisesti paremmin, jolloin lapsella on parempi olla niin kotona kuin koulussa. Lapsen on tärkeää päästä kokemaan liikunnan iloa ja riemua erilaisissa lajeissa ja ryhmissä. Lapsi kehittyy jatkuvasti ja liikunnan sosiaaliset suhteet ovat varmasti lapsen kasvamisen tukena.
Vähäisen liikunnan vaikutukset
Liikkumattomuuden tai hyvin vähäisen liikunnan vaikutukset koskevat aivan jokaista. Valitettavasti ihmiset liikkuvat jatkuvasti aiempaa vähemmän teknologian kehittyessä ja työympäristön siirtyessä entistäkin enemmän kotiin. Vähäinen liikunta johtaa huonoon fyysiseen kuntoon sekä altistaa useille erilaisille sairauksille kuten kakkostyypin diabetekseen, lihavuuteen tai sydänsairauksille. Liikkumattomuudesta johtuvat sairaudet ovat vakavia, mutta niitä on mahdollista hoitaa liikkumalla ja liikunnan aloittamisella.
Vähäinen liikunta näkyy päivittäisessä jaksamisessa, olotilassa ja yleisessä hyvinvoinnissa. Liikkumattomuus korostaa stressiä, ahdistusta sekä negatiivisiin tunteisiin takertumista. Valitettavasti liikkumattomuus on jo neljänneksi suurin itsenäisten kuolemien riskitekijä. Liikkumattomuus tai liikunnallisuus jatkuvat hyvin usein läpielämän tapana, jota on vaikea muuttaa. Liikunnan aloittaminen ja sen tuoma ilo ovat kuitenkin hyvin tärkeitä asioita niin jokaiselle yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Usein kysytyt kysymykset liikunnan hyödyistä
Liikunta on tärkeää hyvän yleiskunnon, terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisuuden takia. Liikunta auttaa voimaan paremmin kokonaisvaltaisesti. Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään sairauksia, kuten diabetesta, lihavuutta ja sydänongelmia. Ihmissuhteet ja ilon tunteet ovat erittäin tärkeitä hyvän olon ja terveyden tuojia, siksi liikunta on tärkeää.
Aerobinen liikunta on fyysistä pidempikestoista rasitusta, jossa keho saa energian tuotetun hapen avulla eli aerobisesti. Aerobinen liikunta on kestävyysurheilua tai –liikuntaa. Aerobista liikuntaa on mm. kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily silloin kun harjoitusteho ei nouse liian korkeaksi.
Anaerobinen liikunta on puolestaan fyysistä rasitusta, jossa lihakset työskentelevät niin kovaa, että lihaksille ei riitä tarpeeksi happea. Tällöin lihakset käyttävät kehoon varastoitua energiaa ilma hapenkuljetusta. Anaerobisessa liikunnassa keho käyttää mm. sen glykogeenivarastoja, koska happea ei riitä tarpeeksi kuljettamaan energiaa lihaksille. Tällöin lihaksiin kertyy maitohappoa, jonka takia anaerobista liikuntaa ei voi suorittaa määränsä enempää. Sekä aerobista että anaerobista kuntoa on kuitenkin mahdollista kehittää.
Liikunnan vaikutukset psyykkiseen terveyteen ovat ehkäpä tärkeimpänä masennukset, ahdistuksen ja stressin ehkäisy. Tämän lisäksi liikunta kohottaa omatuntoa, auttaa kokemaan hyväksytyksi tulemista sekä tuo läheisyyttä ja onnistumisen tunnetta. Liikunta on monin tavoin psyykkistä terveyttä edistävää ja se vähentää huomattavasti yksinäisyyden tunnetta. Liikunta parantaa mielenterveyttä ja vähentää mielialan heittelyä. Liikunnan avulla on mahdollista parantaa useita psyykkisiä haasteita tai sairauksia.
Liikunnan vaikutukset ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Liikunnan vaikutuksia ovat fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia. Kaikki vaikutukset ovat hyvin käsi kädessä toisiinsa ja auttavat ihmistä kokemaan oman arvon tunnetta, läheisyyttä ja parempaa hyvinvointia. Liikunnan vaikutukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia ja tärkeitä itsetunnon kohottajia.
Terveyttä edistävää liikuntaa on käytännössä kaikki liikkuminen joka kestää yli 10 minuuttia kerralla. On suositeltavaa liikkua vähintään 30 minuuttia päivittäin, jotta saamme liikunnan parhaat terveysvaikutukset esiin. Liikuntaa kannattaa harrastaa välillä kevyesti ja aika ajoin hieman sykettä nostattaen, jotta hengitys elimistö kehittyy ja sydänlihakset voimistuvat sykkeen noustessa. Liikunta tavoissa kannattaa kuitenkin aina kiinnittää huomiota siihen miltä se itsestä tuntuu. Liiku sillä tavalla, joka on sinulle miellyttävintä ja iloa tuovaa.
Pitkän tauon jälkeen liikunta kannattaa aina aloittaa varovasti ja kevyesti. Kun lihakset eivät ole tottuneet liikuntaan tai liikuntamuotoon, niin ne saattavat kipeytyvät helposti. Mikäli lihakset kipeytyvät liikaa, niin se saattaa laskea motivaatiota tai aiheuttaa vammoja. Kannattaa siis aina aloittaa liikunta tauon jälkeen maltillisesti ja nousujohteisesti, jotta keho ja lihaksisto tottuvat uuteen tapaan toimia.
Liikunta voi kerätä erityisesti aluksi kehoon nestettä, joka on elimistön tapa antaa lihaksille energiaa ja suojaa. Kuitenkin hyvin nopeasti liikunnan aloittamisen jälkeen nestetasapaino tasaantuu, joten paino alkaa myös laskea. Nestettä kertyy elimistöön liikuntaa aloitettaessa kuitenkin melko vähän eikä siitä pidä olla huolissaan.
Liikunnan aloittaessa kehomme ryhtyy toimintaan monin tavoin. Hengitys tihenee ja verenkierto nopeutuu. Samalla aineenvaihdunta tehostuu ja rasvasolut kuluttavat rasvaa. Liikunnan aikana kehoon vapautuu endorfiinia, joka tuo hyvän olon tunnetta. Liikunnan aikana myös ajatukset rauhoittuvat kiireisen arjen keskeltä. Liikkumisen seurauksena leposyke ja verenpaine laskevat ja yleiskunto kohenee.
Liikunta vapauttaa elimistöön endorfiinia, joka luo meille hyvän olon tunnetta. Liikunta kohentaa myös mieltä, sillä liikunnasta koetaan hyvin usein onnistumisen tunnetta, joka luo positiivisuutta ja lisää hyvää oloa.
Liikunta ehkäisee mm. diabetesta, lihavuutta, sydän- ja verisuonisairauksia, masennusta, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, syöpää ja alentaa verenpainetta.